Mitä on tapahtunut naapurin Sissille? Koira on ollut mailla halmeilla jo kuukauden päivät. Tai eihän se mikään koira ole, hauva korkeintaan. Eikä sen nimi ole oikeasti Sissi, mutta olen aivan varma, että se on nimetty väärin. Yleensä en pidä pienistä puhtaanvärisistä rotukoirista, mutta Sissi on eri maata. Sissi on iloinen ja ottaa hetkistä ilon irti, ei haikaile mennyttä tai tulevaa. Sen näkee Sissin silmistä, ne ovat pienet ja niin mustat, etten usko sen edes näkevän niillä paljon mitään. En ole aivan varma, koska en ole koskaan nähnyt sitä läheltä. Kaukaa vain ihaillut kun se kulkee kusilenkeillä loikkien tien toiselta puolelta toiselle puolelle, vailla päämäärää tai tarkoitusta. Sellaiseen elämään minäkin pyrin.


Haluaisin jakaa Sissin kuvan tähän niin ymmärtäisitte, mitä tarkoitan sillä, ettei Sissin päässä liiku varmastikaan mitään ylimääräistä. Otin siitä kerran salaa kuvan kun se toljotti tyhjyyteen pensasaidan takana. Se näytti samalta kuin minä, silloin kun olen ylpeästi polttanut liian ison jointin. Silloin on suoranainen ihme jos saan katseeni tarkennettua johonkin. En kuitenkaan uskalla jakaa sitä, ettei se haasta minua oikeuteen yksityisyyden loukkaamisesta. Sissi on tosin sen näköinen, ettei sitä haittaisi pätkääkään, läähättäisi vaan tyytyväisenä kun sitä ihaillaan. Katselen sitä kuvaa aina kun olen alakuloinen tai kaipaan muistutusta siitä, että ei kannata miettiä liikaa.


Ensi viikon missioksi voisin ottaa ”What would Sissi do?”-tyyppisen ongelmanratkaisumetodin. Jos ensimmäinen kouluviikko (WHIII!!) ressaa liikaa, mietin millä me eletään sen jälkeen kun en oo enää vakkariduunissa tai että tuleeko tästä elämästä missään muussakaan suhteessa kilinvittuakaan, juoksen S-markettiin, haen helvetinmoisen luun ja alan kaluta sitä hullunkiilto silmissäni. Tai kun jännittää tutustua uusiin ihmisiin koulussa, niin rennosti vaan haistelen niiden perseitä. Siinäpä sitten selviää mitä ne on ihmisiään. Sitten jos en tykkää haistamastani, niin tottakai perinteisesti kusen niiden jaloille.


Kiitos Sissi kaikesta. Toivottavasti näen sut taas pian, missä sä olet?